Tämä Raamatun jae palaa minulle mieleen aika usein ja jään sitä pohdiskelemaan. Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää?
Minä koetan muistuttaa itseäni siitä taistelusta, mitä meidän sieluista käydään. On helppo antaa ihmisille anteeksi, kun asiaa miettii oikeammasta näkökulmasta. On oikeastaan helppo olla loukkaantumatta. Monet asiat on sellaisia, joiden puolesta voi rukoilla ja luottaa ne Jumalan käsiin.
Mietin esimerkiksi näitä Oulun väkivaltaisuuksia ja kasvavaa huumeongelmaa. Mikä täällä ilmassa vaikuttaa ja valtaa alaa? Ennen minut valtasi valtava epätoivo ja voimattomuuden tunne, koska nämä asiat eivät vain ole minun käsissä. Mutta on eräs, jonka käsissä ne voivat olla, jos vain sitä pyytää. Rukoilemalla.
Uskoon tultuani tuntuu siltä, kuin tietäisin mitä katson, kun näen näitä otsikoita. Tämä on se sota. Oikeastaan vain kahdella kuningaskunnalla on väliä, valon ja pimeyden. Kaikki kuuluu jompaan kumpaan. Se on se vapaa valinta, mikä meillä on.
Mietin monesti sitäkin, miten Jumala vastaa rukouksiin. Sinä, rakas lukija siellä, saatat olla vastaus jonkun rukoukseen. Minä saatan olla. Mutta kuullaanko me sitä, kun Jumala meille puhuu?
Toivon että kuullaan. 😊
Mikä jae/teksti sinua on pohdituttanut viime aikoina?
Valo ja pimeys taistelevat tosiaan keskenään ja taistelevat meistä ihmisistä. Onneksi rukouksessa on voimaa! Ei siksi, että meidän rukoukset olisivat niin ihmeellisiä, vaan koska me rukoillaan suurta ja ihmeellistä Jumalaa. Toivottavasti voidaan kuulla hänen ääntään ja olla niitä vastauksia ihmisten rukouksiin.
Ihana blogi kyllä sinulla ❤️ Kirjoista muuten vielä, että kristillisiä kirjoja löytyy esim. blogeista ninuskalukee.blogspot.com ja silmatristissa.blogspot.com. Ja noista henkimaailman jutuista ja niiden kohtaamisesta on olemassa Lea Kujanpään kirja Ettei tarvitse pelätä.
Kiitos blogi- ja kirjavinkeistä, täytyy laittaa varaukseen tuo. 🙂 Aihe kiinnostaa minua kovasti. Jumala on niin suuri ja ihmeellinen, jotenkin sitä ihan hämmästyy aina, kun lähtee ajattelemaan asiaa syvemmin. Jumalan olemusta ja sitä, rukoileminen on asia jota voi tehdä. <3 Varsinkin näin uutena kristittynä, kun olen vasta edes alkanut miettimään näitä asioita tästä näkökulmasta. Yhtäkkiä bussissa työmatkalla _ymmärsin_, että me todella eletään täällä Jumalan luomassa paikassa. Hän loi tämän paikan. Ja meidät. Ja kaiken. Ja täällä me ollaan, kävelemässä Hänen taideteoksessaan. Hämmästyttävää.
Niinpä, kyllä Jumala on suuri ja ihmeellinen. Ja ihmeellisesti kaiken luonut. Joskus sitä oikein pysähtyy ihmettelemään. Esim. vaikka ihmisen ajatukset. Siellä meidän päässä ne vain ovat ja toimivat, vaikka mitään ei näy, jos aletaan kuvaamaan.
Ajatukset on kyllä jännä juttu. Myöskin se, että kaikki ajatukset, mitä päässä liikkuu _ei ole omia_… Ajatukset on kai henkimaailman juttuja? Pitää olla tarkkana, että millaisia ajatuksia antaa velloa pään sisällä. Sen ainakin tajusin, kun pääsin siitä yhdestä hengestä eroon, että minun ajatuksissa on puhunut joku toinenkin, mutta ei sitä koskaan ole tajunnut edes harkita moista. Nyt on mukavan seesteistä. 😀
Sillä on tosiaan iso merkitys, millä täyttää ajatuksensa, koska ajattelu vaikuttaa meidän koko elämään, tunteisiin ja toimintaan. Siitäkin on kirja, Joyce Meyerin Mielen taistelukenttä. En muista tarkkaan minkälainen kirja se oli, mutta ainakin osittain hyvää juttua kyllä. Paha yrittää hyökätä ajatusten kautta, mutta sitä voi vastustaa Jumalan sanalla. Onneksi sinulla on nyt seesteistä 🙏
Niinpä! 🙂 Joyce Meyer kuulostaa jotenkin tutulta, hmm. Täytyy googlata.
Joka kerta kun tänne laittaa kommentin, se sanoo, että sivustolla on ollut kriittinen virhe. Mutta näköjään kommentit tulevat perille…
Koitan ottaa selvää mistä tuo juttu johtuu.
Ja vielä… En tiedä oliko hyvä vai huono asia suositella tuota kirjaa. Vaikka sen nimi on Ettei tarvitse pelätä, jotkut jutut siinä ovat kyllä muistaakseni aika pelottavia… Mutta onneksi meillä ei kuitenkaan ole syytä pelätä, Jeesuksen omina ollaan turvassa ❤️
Hyvä tietää kuitenkin. 😀
Kyllä se taisi kuitenkin olla aika rohkaisevakin kirja, vaikka jotkut yksittäiset kohdat jäivät pelottavina mieleen. Olihan siinä päällimmäisenä se ajatus, ettei tarvitse pelätä. Siinä jossain kohdassa meinasin keskeyttää lukemisen, mutta onneksi jatkoin, koska siellä oli sitten paljon hyvää ja tarpeellista. Itsekin olen joihinkin tuon aihepiirin juttuihin törmännyt, niin oli kyllä hyvä lukea.
Muuten vielä tuli mieleen! Ihan paras kirja siihen ajatteluun liittyen on Craig Groeschelin Winning the War in Your Mind – Change Your Thinking, Change Your Life. Siitä on postaus Kirjarikkaassa elämässäni. Pitäisi itsekin lukea se jo uudestaan. Aina sitä jää vähän luokalle tuohon aiheeseen liittyen… 🤗
Kiitos vinkistä! 😀